Nigerian Coup d'état of 1983; Ambitious Military Takeover and the End of a Civilian Era

Nigerian Coup d'état of 1983; Ambitious Military Takeover and the End of a Civilian Era

Vuonna 1983 Nigeriassa tapahtui historiallinen käänne, kun armeija otti vallan Shehu Shagarin siviilihallinnosta. Tapahtuma tunnetaan nimellä Nigerian vallankaappaus 1983 ja se merkitsi merkittävää muutosta maan poliittisessa maastossa. Vallankaappauksen taustalla oli monimutkainen joukko tekijöitä, kuten taloudellinen epävakauus, poliittinen korruptio ja armeijan kasvava vaikutusvalta.

Shagarin hallinto oli tullut valtaan vuonna 1979, mutta se oli kohtaamassa vakavia haasteita. Talous oli heikossa kunnossa ja inflaatio kiihtyi nopeasti. Korruption näytti olevan juurtunut hallinnon kaikkiin tasoihin, mikä aiheutti yleistä pettymystä kansan keskuudessa. Armeija näki nämä ongelmat ja alkoi nähdä itseään ratkaisijana maan kriisiin.

Vallankaappaus toteutettiin joulukuun 31. päivän aamuna vuonna 1983. Armeijan johtajat, joita johti kenraali Muhammadu Buhari, valtasivat hallitusrakennukset ja radioasemat Lagosin kaupungissa. He julkaisivat radiossa tiedotteen, jossa ilmoittivat Shagarin hallinnon kaatamisesta ja armeijan ottamisesta valtaan.

Vallankaappaus tapahtui yllättäen ja nopeasti. Shagari ja hänen hallituksensa pidätettiin, ja uusi sotilasjohto alkoi muodostaa uutta hallintoa. Buhari julistautui maansa johtajaksi ja lupasi kansalle parempaa tulevaisuutta.

Vallankaappaus 1983 ja sen vaikutukset Nigeriassa

Vallankaappaus 1983 oli merkittävä käännekohta Nigerian historiassa. Se katkaisi siviilihallinnon ja aloitti sotilasdiktatuurin, joka kesti vuoteen 1999. Vallankaappaus aiheutti myös syviä poliittisia ja taloudellisia muutoksia maassa:

  • Poliittiset muutokset:
    • Siviilihallinto korvattiin sotilasjohdolla.

    • Perustuslaki asetettiin uusiksi, ja siviilin oikeudet rajoitettiin.

    • Poliittiset puolueet kiellettiin.

  • Taloudelliset muutokset:
    • Uusi hallinto toteutti tiukkoja talouspolitiikoita inflation vastaisessa taistelussa.

    • Julkisen sektorin työllistäminen väheni, mikä johti työttömyyteen ja sosiaaliseen levottomuuteen.

Kenraali Muhammadu Buhari: Vallankaappauksen johtaja Muhammadu Buhari oli kenraali, joka johti vallankaappausta vuonna 1983. Hän oli syntynyt Katsinassa Pohjois-Nigeriassa vuonna 1942 ja liittyi armeijaan vuonna 1961. Buharilla oli vahva maine kurinalaisena ja suoraselkäisenä sotilaana. Hän kohosi nopeasti armeijassa, ja hänet nimitettiin Nigeria Oil Companyn johtajaksi vuonna 1977.

Kun Shagarin hallinto joutui vaikeuksiin vuonna 1983, Buhari näki tilaisuuden oikomaan maan kurjaa tilannetta. Hän keräsi joukon lojaaleja sotilaita ja suunnitteli vallankaappausta. Vallankaappauksen jälkeen Buhari julistautui maansa johtajaksi ja aloitti sarjan taloullisia ja poliittisia uudistuksia.

Vallankaappauksen jälkeinen aika Buharin hallinto kesti kaksi vuotta. Hänen aikanaan toteutettiin tiukkoja lakeja korruption vastaiseen kampanjaan. Talouspolitiikka oli konservatiivista, ja julkisen sektorin työntekijöitä irtisanottiin massoittain.

Vuonna 1985 Buharin hallinto syöstiin vallasta toisella vallankaappauksella, jonka johdossa oli Ibrahim Babangida.

Nigerian vallankaappaus 1983: Historiaa ja politiikkaa Nigerian vallankaappaus 1983 oli monimutkainen tapahtuma, jonka syihin ja seurauksiin liittyy edelleen paljon keskustelua. Se on kuitenkin yksi merkittävimmistä historiallisista käännekohdista Nigeriassa, sillä se muutti maan poliittista maisemaa merkittävästi ja aloitti pitkän sotilasdiktatuurin kauden.

Vallankaappaus 1983 on tärkeä esimerkki siitä, miten taloudellinen epävakauus, poliittinen korruptio ja armeijan kasvava vaikutusvalta voivat johtaa vallanvaihdokseen. Tapahtumalla oli myös syvällisiä vaikutuksia Nigeriassa: se heikensi demokratiaa, aiheutti sosiaalista levottomuutta ja hidasti maan taloudellista kehitystä.

Vallankaappaus 1983 on edelleenkin ajankohtainen aihe Nigeriassa, ja sitä analysoidaan yhä uudelleen valon alla.